Yli 4 kuukauden kisatauon jälkeen Olli palasi kisakentille. Otettiin tosin vain yksi hyppyrata, koska pidempää ratapätkää ja kontakteja ei olla vielä tauon jälkeen treenattu. Koska Ollin kanssa olemme treenaanneet ja kisanneet aika säännöllisesti niin hieman hirvitti, että muistetaanko me. Muistanko missä tahdissa se liikkuu ja kuinka se kääntyy? Koska pitää ottaa haltuun ja koska tiedän että se on lukinnut esteen ja voin mennä toiseen suuntaan? Kaiken epävarmuuden alla olin kuitenkin älyttömän onnellinen, että pääsimme radalle ja nautin täysillä!
Koska pakkasta oli enemmän kuin 15 astetta tein suurimman osan Ollin lämmittelystä hallissa. Viereinen kenttä oli tyhjillään, joten siinä oli erinomaista hölkkäillä ja ottaa spurtteja. Sitten rataan tutustuminen. Tuomarina oli Arto Laitinen. Rataantutustumisessa olin niin innoissani, että hengittäminen taisi unohtui. Onneksi meitä ennen oli 9 koiraa, joten sain hetken vetää happea ja sitten menoksi.
Alussa vähän jännitti ja kai oma epävarmuuteni vaikutti Ollin hyppypaikkaan ja rima tipahti. Riman tippumiseen vaikutti varmaan myös se, että aloiteltiin matalilla rimoilla ja 40 cm korkeutta ei montaakaan vielä tauon jälkeen olla otettu.
Mutta sitten kun päästiin vauhtiin niin yhteistyö toimi hyvin. Ollin liike on niin juurtunut selkärankaani, että se tuntui erittäin normaalilta tauonkin jälkeen. Alku aikoina tuntui, että parin viikonkin tauko kadotti herkkyyden ja rytmi sekosi. Nyt meillä on ilmeisesti sen verran kokemusta, että voidaan vetää vanhalla ruutinilla. Ihana saada se rakkain kisakoira takaisin <3 Ja onhan se vielä nopea, nopein tuollakin radalla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti