torstai 30. heinäkuuta 2015

EO 2015, Rieden

Vuoden 2015 kisapaikkana oli Rieden Saksa. Paikka oli sama, jossa on MM-kisatkin järjestetty. 
Me (matkaseurana Kaisa+Hikka) lähdetiin matkaan vasta ke illasta, joten to aamuyöstä oltiin vasta hotellilla ja herääminen koirien terveyden tarkastukseen sekä treeneihin teki vähän tiukkaa. Onneksi olimme tajunneet varata hotellin jo ajoissa ja meillä on kiva huone ihan kisapaikan vieressä. Se on vaan niin kätevää, kun koira voi lepäillä hotellilla ja siirtymisiin ei kulu aikaa. 

Eläinlääkärin tarkki oli tarkka, koira käytiin kunnolla läpi ja myös liikkeet katsottiin. Treeneissä oli aikaa joku 1,5 min/koira, joten paljoa ei siinä tehty. Sen verran tuntumaa sai pohjasta, että koira juoksi hyvin, itselle vähän raskas. Pohja oli hyvin saman tyyppinen kuin purinalla. Rimat pidettiin keskitasossa (30, 40, 60), mikä oli todella hyvä kuumuuden takia.

Avajaisissa
Treenien jälkeen saatiin lepäillä (shoppaileen..) ja illalla oli vielä avajaiset. Päivä oli kuuma, mutta onneksi pysyttiin 30 alemmalla puolella toisin kuin edellisenä päivänä. 

Perjantaina kisat alkoivat joukkueradoilla. Meidän tiimi aloitti Thomas Ebelingin tuomaroimalla hypärillä ja iltapäivästä oli agirata, jossa tuomarina oli Toshiyuki Oba. Ebeligin rata pystyttiin suorittamaan perustekemisellä. Takaakiertoja oli aika paljon, joten omaa liikkumista oli helppo rytmittää. Me tehtiin hyvä nolla. Vähän kankealta se tuntui, sijoituksemme oli 9. Agilityradassa (ratapiirros alla) piti juosta, Olli voitti juoksukisan ja kun tein persjättöä se luki hypyn takaa kiertona. Jos olisin saanut jalkani vähän aikaisemin liikkeelle ohjaus olisi toiminut. Näin jälkeenpäin olisin kuitenkin tehnyt takanaleikkauksen putken jälkeiselle hypylle. Muille joukkuelaisille tuli pikkuvirheitä, joten meitä ei nähty finaalissa. 

http://www.agility-eo.de/file/d7ea300149e20d900149e6709ebe00b3.de.0/ag_s.m.png

Tamskilta oma tiimi mini/medijoukkueessa
Lauantaina aloitettiin agilityradalla. Tuomarina oli Anders Virtanen (ratapiirros: http://andersvirtanen.kotisivuton.fi/data/310/files/eo2015mediumgif.gif). Taas olin vähän jäykkä. Pidin Ollin liiankin huolella lähelläni. Tosin ratakin oli vähän sellainen, että ansaesteitä osui linjalle helposti. Vaikein kohta oli 12-14. Ollin keinuhan ei ole itsenäinen, joten päädyin olemaan sen tukena keinulla ja takaa leikata muurilla. Hieman se siinä hidasti leikkauksen jälkeen, mutta ei merkittävästi. Sijoituksemme oli 11./128, joten paikka finaalissa varmistui. (15 parasta) (agin yksilörata: https://youtu.be/td0PJeQsNwo)

Hyppyrata oli vaikea, rata oli Jörg Thenertin käsialaa. Alku varsinkin pelotti, että mitä siinä ehtii tekemään. Mikään ei oikein tuntunut varmalta. Lopulta päädyin siihen, että luotan Ollin pakkovalssiin ja lähden juoksemaan persjättöön. Putkea ennen olevalla hypylle ajattelin saksalaista, mutta onneksi tajusin, että putki on niin lähellä, että on pakko vaihtaa rintamasuuntaa ja twistata, jolloin vaihtoehtona oli enää takana leikkaus putkelle. Pyörittelin rataa rataan tutustumisen jälkeen paljon päässäni. Lopulta pääsin siihen fiilikseen, fiilikseen, jossa saan juosta Ollin kanssa yhdessä ja täysillä. Mitään ei ollut menetettävää, kun oltiin jo jatkossa. Me vain mentäntäisiin.
Tältä meidän juoksu näytti:

Toiset saa hyvästä suorituksesta hampparin -
Olli saa nuolla mun palkkarin rippeet
Videon loppuun lisäsin vielä alun hidastettuna. Ei se olisi voinut paremmin mennä. Rata oli ehdottomasti tämän vuoden meidän parasta antia! Miksi jokainen kerta ei voi olla edes lähellä sitä tunnelmaa minkä koin. Me mentiin Ollin kanssa yhdessä ja molemmat antoivat itsestään vähintään 100 %. 

Sunnuntaina joukkuekisojen finaalin jälkeen oli minien ja sitten medien vuoro. Medien rata oli hyvinkin suoraviivainen. Olli ei ole iso medi (alle 40 cm), joten se häviää suorilla juoksussa. Yritin olla ajattelematta asiaa ja tehdä vain oman suorituksen. Keskityin liikaa itseeni, siihen, että pitää juosta juosta kovaa niin Ollikin juoksisi ehkä vähän vielä kovempaa. En ymmärrä kuinka helposti yhdessä tekeminen katoaa, kun alkaa jännittämään ja miettimään liikaa. Radan alusta selvittiin hyvin. Ennen puomia oli tiukka kääntö ja minun piti odottaa hieman Ollia, että se saa vauhdin päälle. Kuuntelin kuitenkin yleisön huutoa "mene mene" ja lähdin juoksemaan. Näin ollen puomin rytmitys meni pilalle ja Olli loikkasi kontaktin yli. Kontaktit on muutenkin nyt rakoilleet, että ajalta jolloin ne olivat varmemmat tuokin olisi onnistunut. Mutta koska Suomessa puomin jälkeen on pari hyppyä ja sen jälkeen vielä jatketaan rataa..? Eipä tule mieleen ja siksi puomilla vedätyksiä en ole oikeastaan muistanut treenanneeni tänä vuonna ollenkaan. 
Finaali radan video:


Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tyytyväinen. Muutamat virheet jäivät painamaan mieltäni, mutta yritän aktiivisesti karistaa niitä ajattelemalla hyppyradan tunnetta. Olli on hyvä agilitykoira. Se ei ole maailman nopein, mutta sen on minun oma ferrarini, tumma herkkäsielu, joka rakastaa juosta minun kanssani <3
Riedenin lenkkimaastot
Turstina Prahassa
Parasta matkaseuraa

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Joukkueen tähdet

Aamulehti kävi tekemästä videon Tamskilaisista, jotka lähtevät EO:hon. Niin meillä on oma joukkue, jossa meidän lisäksi on Kaisa+Hikka sekä minit Anu+Nipsu ja Hanna+Sinni. Videolla yritin ylistää koiria, mutta eihän siinä tilanteessa pysty sanomaan tarpeeksi hyvin, että kuinka hienoja otuksia meillä on <3 ja kuinka paljon työtä ohjaajat ovat nähneet, eikä pelkästään koiran kouluttamisessa. Anun ja Hannan kanssa ollaan monet kerrat käyty tartanilla juoksemassa, jotta pysytään koirien perässä. Niin ja Kaisan treenit on alkaneet jo 15 vuotta sitten! Tosin eri koirilla, mutta siitä se oppiminen on alkanut. Agility on todella antanut paljon sisältöä elämääni.

Video löytyy täältä:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194991010200/artikkeli/ovatko+nama+euroopan+taitavimmat+ja+nopeimmat+koirat+katso+vauhdikas+video.html

Linkki mobiiliversioon: http://m.aamulehti.fi/kotimaa/ovatko-nama-euroopan-taitavimmat-ja-nopeimmat-koirat-katso-vauhdikas-video?v=1


Jos kiinnostaa seurata kotisohvalta näitä kisoja niin järjestäjällä on livestreami: http://www.agility-eo.de/contents/home/livestream.en.html;jsessionid=8EF1C7C64A78967F92FCC983B3C00D61

Tänään on lähtö. Lennetään Kaisan ja tietty koirien kanssa Prahaan ja sieltä vuokra-autolla Riedeniin Saksaan. Jännittää niin kuin aina, mutta se kuuluu asiaan. Nyt on ehtinyt lomailemaankin muutaman päivän. Jospa ei väsyttäisi reissussa niin paljoa.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

EO- ja PM-leirit

Pääsimme viime viikonloppuna treenaamaan ATT:lle Tiia Vitikaisen ja Janne Karstusen oppeihin. Lauantaina oli tiedossa EO:n tuomareiden rataprofiileista tehdyt treenit ja sunnuntaina vuorostaan Pohjoismaiden mestaruuskisojen tuomareiden haasteista. 

Piiiitkästä aikaa pääsimme Ollin kanssa agilityesteille koko viikonlopuksi, mutta niin, ettei tarvinnut jännittää kisatuloksia. Kuinka siistiä olikaan vaan treenata?! Vaihtaa ajatuksia ohjausvaihtoehdoista, stempata muita, juosta täysillä ja katsoa kuinka koirat nauttii. Treeniaikaa meille oli varattu molempina päivinä 2 x 15 min. Tehtiin vähän lyhyemmät pätkät, ja Ollilla oli vielä hyvinkin virtaa vielä viimeisissäkin treeneissä.

Erityisesti Tiia Vitikaisen hypäriradan treenit olivat meille mieleen. Tehtiin yhdessä ja täysillä, testailtiin eri juttuja, löydittiin parhaat vaihtoehdot ja sit vaan painettiin menemään. Treeni-, kisamotivaatio ja luotto omaan tekemiseen kasvoivat taas hurjasti. Leiriviikonloppu todellakin teki tehtävänsä. Kiitos Sagi!

Muutamia treenipätkiä sain videolle. Tässä sitä huippumenoa!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Heidi+Salme-radan treeni MM-karsinnoista

MM-karsintojen radoista jäi myös jotain hampaan koloon. Jos ei osata, niin se treentaan! Tälläkin kertaa harmaita hiuksia aiheutti hypäri. Aah hypärien ihanuus ja kamaluus. Kyseessä siis Heidi Viitaniemen ja Salme Mujusen suunnittelema rata, joka suoritettiin ensimmäisenä. Radalla tehtiin nolla, mutta se ei ollut sujuva.

Kinkkisin kohta ainkin meille oli esteväli 6-10. 


Vaihtoehdothan siis ovat:
- Pysyä hyppyjen alapuolella ja tehdä 8 esteelle saksalainen, tai siis saksalainenhan vaihtaa ohjauspuolta, että tämä olisi lähinnä päällejuoksu, mutta silti pitäisi edetä kuin saksalaisessa. Tämän valitsin kisoissa, mutta Olli luki ohjausta perussaksalaisena ja haki putken 10 väärää päätää. Täytyy siis pitää saksalaiset saksalaisina ja tällaisiin kohtiin tehdä jotain muuta.
- Pysyä hyppyjen alapuolella ja "nenästä vetäen" ottaa koira 8 hypyn. Tämä ohjaus tuntui omituiselta täydessä vauhdissa, mutta joillekin koirille varmasti tosi hyvä vaihtoehtoa. Tai sitten olisi voinut twistata eli kääntää hieman omaa rintamasuuntaa koiraa kohtaan, joka olisi jarruttanut koiraa.
- Pysyä hyppyjen alapuolella ja viski 8 esteelle. Koira hakisi helposti 10 putken väärää päätä. Hylkäsin tämän. 
- Pysyä hyppyjen alapuolella ja tehdä kopteri esteelle 8. Jos et muista mikä on kopteri, niin katso postaus koptereista. Estelinjat eivät olleet ihan optimaaliset kopterille ja sen tekeminen kovassa vauhdissa osoittautui aika pelottavaksikin jopa. Stekkaa alla video, jossa se on yhtenä ohjausvaihtoehtona.
- Mennä hyppyjen yläpuolelle persjätöllä ja valssi 8 hypyllä. Persjättö kohtaan, jossa ohjauksen ollessa ajoissa koiran kuuluisi tulla 7 hypyn ohi ja jos se on myöhässä koira lähtee lukemaan esteitä hypyn takaa. Tässä tilanteessa hypyn takana ei kuitenkaan ollut mitään, joten persjätön ajoitus ei ollut niin tarkka. Ja koska 7 hypyn koira hyppäsi niin viistosti niin ohjauksesta tuli jopa lähes japanilainen. 8 hypyllä valssi oli puolestaan paras ratkaisu, koska koira lähti lukemaan automaattisesti hypyn takana olevia esteitä eikä putken väärää päätä. 
- Mennä hyppyjen yläpuolelle ja tehdä kaksi valssia. Koska matka oli pitkä niin ensimmäinen valssin olisi pitänyt olla todella liikkuva ja seuraavana taas tiivis. Kahden erityyppisen valssin ja kovan vauhdin yhteensovittamien on vaikeaa ja siksi askelmerkkien paikat täytyi katsoa todella tarkasti, ettei 8 hypyn valssilla törmännyt esteeseen 9. 
- Hyppyjen yläpuolella jotkut myös leikkasivat takaa 10 putkeen lähtetyksen, mutta koska 9-hyppyä piti hieman kiertää niin ohjauslinja ei osunut kunnolla putken päähän ja jos vei liian pitkälle niin tuli kiire jatkoon. 

Treeneissä testailtiin muutamia näistä vaihtoehdoista. Vauhtia otettiin pujottelin sijaan hyppysuoralta. Ollin lisäksi sain testailla paria mini 2 luokan koiraa. Ihania raketteja molemmat, mutta niin omanlaisia kuitenkin ohjata. Loppupäätös oli, että Ollin ja useimpien koirien kanssa persjättö+valssi olisi ollut se parhain eli nopein ja sujuvin ohjauskuvio. 

torstai 2. heinäkuuta 2015

MM-karsinnat 2015

Viikonlopun ohjelmana oli MM-karsinnat Jyväskylässä. Lähdin hyvillä mielin kisaan, ei jännittänyt niin kuin SM-kisat. Isoihin kisoihinkin turtuminen alkaa siis taas, talven jälkeen oli vähän kankeutta.

Oltiin varattu hotelli jo perjantai yöksi ja hyvä niin, sillä medit aloittivat klo 7.30. Suunnitelma oli syödä joku rahka ja mennä juoksemaan rata, sen jälkeen on ansainnut vasta hotelliaamiaisen. Ja suunnitelma toimi. Hyppyradan profiili ei suosinut meitä vaikka ei se mitenkään mahdoton ollut ja hyvät linjat koirakin sai. En oikein keksinyt mitä tehdä putkien välissä oleville vinoille hypyille. Päädyin päällejuoksuun, mutta Olli luki sen saksalaisena ja haki putkeen. Sain kuitenkin kalasteltua sen pois. Pääasia, että saatiin nolla ja oltiin sunnuntailla! Kotona kyllä tuo kohta meni treeniin...
Hyppyradan kohta (kuvan lähemmästä putkesta serpentiininän keltaiset hypyt, sitten punainen hyppy ja putken kauempaan päähän) aiheutti muillakin kuin minulla päänvaivaa.
Aamiaisen, päikkäreiden ja lounaan jälkeen menimme taas Jattilaan katsomaan agiradan valmistumista. Vasta kotona tajusin kuinka kiva se oli, tai kuinka Olli ystävällinen rata oli. Harmitti mahdottomasti, kun 3 hypylle valssasin ehkä elämäni huonoiten ja Olli ei tällä kertaa pelastanut vaan tiputti riman. Muuten olisi ollut voittoaika. Jäimme siis ilman pisteitä. 

Maksien vielä kisatessa me menimme nukkumaan. Sunnuntai aamuna aloitimme klo 9. Olli oli todella taitava kaikki päivän kolme rataa. Se kulki hyvin, teki hienot kontakti ja oli muutenkin paras kisakoira mitä voin toivoa. Olli, mun lentävä liitotykki <3. Se ei kuitenkaan riittänyt tällä kertaa kuin yhteen nollaan. Kahdelta ensimmäiseltä radalta saimme hylyn, koska ohjasin hieman vinoon ja Olli valitsi viereisen esteen. (Ja tällä kertaa ei edes menty putkeen!) Finaalin vedimme rennosti ja yritin nauttia, sitähän varten tänne tultiin. On niitä parempiakin fiiliksiä kuitenkin radalla ollut.

Finaaliradan ansiosta nousimme sijalta 22 sijalle 7. Ja näin ollen pääsemme Pohjoismaiden mestaruuskisoihin! Harmittaahan se, että ei päästä puolustamaan MM-kisojen yksilöpronssia eikä PM-joukkuekultaa. Mutta nyt mä haluan treenata, olin jo vähän unohtanut miltä voiton nälkä tuntuu ;)

Tässä meidän neljä ensimmäistä suoritusta videolla. Jos hei joku sattui kuvaamaan meidän finaaliradan niin ottaisin omaan videoarkistoon mielläni tuon pätkä... Löytyyhän se toki livestreamistä kohdasta 59:30, mutta olisi se mukava olla itselläkin.

Isot onnittelut vielä viikonlopun parhaille Sannille, Jadelle, Tainalle ja Kaisalle! Mahtavaa menoa, olette niin ansainneet paikkanne Italiassa.
Medien MM-karsintojen tulokset, 10 parasta, jotka ovat siis maajoukkueessa