torstai 18. kesäkuuta 2015

SM-kisojen medien karsintarata

Lupailin viime blogitekstissä vähän analysoida rataa. SM-kisoissa Jan Egil Eide oli medien karsintaradan tuomarina. Rata oli oikein sopiva, kun 254 koirakosta tuli 57 puhdasta rataa, joista 37 oli alle ihanneajan. 



Kaikki ratasuoritukset voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=em3WARWbPy4

Hylkäyksiin johtanut kohta oli muun muassa esteen nro 15 jälkeen, kun jos esteelle nro 14 vei liian pitkälle niin oma linja taittui suoraan kohti putkea ja näin eivät lukeneet esteen 15 päälle juoksua vaan säntäsivät putkeen. 

Radan haastavimmaksi kohdaksi kuitenkin osoittautui 18-19 väli. Itsekin ensiksi kavahdin, että onpa siinä tekemistä ja mille puolelle ja mitä sitä tekisin. Kuitenkin rataantutumisessa ratkaisu oli minulle selvä. 

Ensiksi ajattelin pakkovalssia 18 esteen taakse, koska Olli tulee hyvin pakkovalsseihin. Kuitenkin totesin, että jos menen 18 esteen (alla olevassa kuvassa este nro 3, koska piirsin radan uudestaan..) taakse niin en pysty ohjaamaan estettä 19, koska koira lähtee taittamaan linjaansa ohjaajan eteen.

Pakkovalssilla koiran linja taittuu ohjaajan eteen.
Toinen vaihtoehto oli työntää takaa kiertoon ja hidastaa omaa vauhtia niin, että koira pääsee edelle ja ohjata sitten viski-leikkauksella este nro 19. Tämä ohjauskuvio olisikin voinut toimia, mutta viski yhdistettynä seuraavaan takaa kiertoon ei ole hyvä yhdistelmä varsinkaan, kun Olli taittaa viskileikkauksella välillä todella tiukastikin eli olisi ohjautunut esteen nro 20 väärälle puolelle.
Takaakierto + viskileikkaus on toimiva ratkaisu, mutta sen jälkeinen takaa kierto on haastava näyttää.
Viimeisin ja paras vaihtoehto (ainakin omassa ohjaussysteemissäni) on tehdä japanilainen. Takaakierron jälkeen täytyy lähteä nopeasti liikkeelle ja työntää koira estelinjan toiselle puolelle. Kun tämä on tehty ohjaaja jättää koiran taaksensa ja samalla vaihtaa ohjaavan käden sekä katseen suunnan. Alla olevilla kuvilla on yrittänyt selventää koiran ja ohjaajan linjaa sekä ohjauskuviota. Jos et tiedä mikä tämä ohjaus on niin suosittelen, että katsot vaikka meidän ratasuorituksen: https://youtu.be/LPNb3HW2tSQ
Japanilainen
Ohjaajan ja koiran linjat, kun esteväliin 3-4 tekee japanilaisen.
Kovin monissa kisoissa en japanilaista ole käyttänyt. Treeneissä sitä välillä kuitenkin tulee harjoiteltu, kun ratakoukerot sitä vaativat. Se ei siis kuulu meidän perusohjauksiin, mutta kun linjaukset sitä vaativat niin se onnistuu.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

SM2015 Oulu, joukkuekultaa!

Tamskin medit, SM2015 joukkuekultaa
Ensimmäinen SM-mitali saatu! Tamskin medeillä se on ollut niin monta kertaa lähellä, mutta tänä vuonna meidän tiimi todella teki sen :) Kiitos joukkeelleni eli Anu+Ella, Noora+Pinni ja Kaisa+Hikka, me kaikki tehtiin hienot puhtaat radat.

Meidän SM-kisaviikonloppu alkoi jo perjaintain kisaradoilla. Tuomarina molemmilla radoilla oli Katarina Virkkala. Hypärillä ainoat kankeudet olivat Ollilla kepeillä ja minulla kolmannen peräkkäisen valssin jälkeen. Ollin(kin) keppeillä kompuroimiseen selvisi vasta miniluokan aikaan syy: keppien tukirauta oli väärällä puolella eli se jäi koiran tassujen alla. Aika kaamea virhe, kun tuollaiset kepit oli kisassa käytössä! Se oli selvästi sääntöjen vastainen este ja jopa vaarallinen. Onneksi itse SM-kisat (la+su) sujuivat oikein mallikkaasti kisajärestäjien puolelta.

Tässä hyppyrata (https://youtu.be/Fi0e9FiBJNA) ja tulokseksi tuli 0 ja sijoitus 2. yli 100 koiran joukosta.

Agiradalla jatkomme urakoimista. Meillä molemmilla oli eritätin hyvä draivi päällä. Kontakteiltä olisi toivonut parempia 2o2o:ja, mutta kaikkea ei voi saada ja kisan ollessa tässä vaiheessa en voinut tehdä niille mitään. Kaikkia koiria ei auta se, että niitä palautellaan tai otetaan uudestaan.
Tässä agirata (https://youtu.be/98qi6E7roRY) ja tuloksena jälleen 0 ja tällä kertaa jopa voiton kera vaikka kisaajamäärä oli kasvanut jopa 128 koirakkoon.
Hyvä Olli! Me ollaan voittajia :D
Launtain joukkueradalle oli oikein hyvä lähteä, kun pohjalla oli kaksi hyvää nollaa ja tieto siitä, että Kaisa+Hikka voi kuitenkin vielä viimeistellä tuloksen. Niinpä mentiin rennolla asenteella ja tehtiin hyvä nollarata (https://youtu.be/wo8u0baGBjY). Tuomarina toimi Mika Moilanen.


Yksilökisan hyppyradan tuomarina toimi Jan Egil Eide. Hänen ratojaan olen ehkä eniten katsellut ja välillä todennut, että ovat aika kimurantteja. Hyppyrata oli  kuitenkin juuri sopivan haastava. Loppu osoittautui vaikeimmaksi. Täytyy seuraavassa blogauksessa kertoa miksi päädyin omaan ohjausratkaisuun. Me selvitimme lopun sujuvasti, mutta radan keskivaiheilla tipahti rima, kun en antanut Ollille tarpeeksi tilaa. Todella harmittava moka ja se vei meiltä mahdollisuudet voittoon tai edes fiinaaliin.

Tässä meidän suoritus: https://youtu.be/LPNb3HW2tSQ.


Kotiin tuomisina niin fyysisiä kuin henkisiä iloa tuottavia juttuja oli paljon. Kiitos kaikille onnitteluista ja kannustamisesta! Ja anteeksi, että osa teistä hävisi rahat veikkaukseen, mutta ehkä niiden rahojen avulla saadaan taas lisää agihalleja! Ihana kuitenkin, että niin moni luotti meihin :)

Ja mainintsinko vielä, että <3 Olli <3

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Aktiivisuuspanta koiralle

Huikeaa! Heti, kun ihmisten aktivisuusmittarit tuli niin heräsi ajatus, että voisinpa seurata myös koiraani. Ja kohta se on ehkä mahdollista... Ylen uutisissa oli juttu koiran älypannasta:

http://yle.fi/uutiset/alypanta_halyttaa_sohvaperunan_lenkille__myos_koirille_on_tulossa_aktiivisuusmittari/8052363?ref=leiki-uup

Urheilevalle koiralle panta olisi todella hyödyllinen. Tai tietenkin myös laiskalle ohjaalle, koska panta antaisi yksiselitteistä dataa niin, että lenkkeilyä ei vain voi jättää väliin.

Jo pelkästään koiran aktiivisuuden seuranta on hyödyllistä, mutta jos siihen lisätään vielä syke niin sen avulla omistaja pystyy seuraamaan, koska eläin on ylirasittunut, stressaantunut tai koska sillä on kaikki hyvin.

Ainoa mikä epäilyttää on epämääräiset säteilyt yms. joita tulee yhä enemmän kuin johdottomuus ja laitteet lisääntyvät hurjatsi.Vaikuttaako ne meihin, niin ihmisiin kuin koiriin? Vaikea asia tutkia, ehkä joskus selviää jotain.

SM-kisat on ihan kohta. Mahaa vähän aina kouraisee, kun ajattelen isompia kisoja. Ei siihen varmaan ikinä totu. Viimeistelyt alkaa olla tehtynä. Elinan treeneistä sunnuntailta saimma hyvät opit. Ja ennen kaikkea kisaamaan mennään tekemään oma suoritus!

Ajattelin, että koska kisat ovat Oulussa asti, niin kisat olisivat ehkä vähän pienemmät. Mutta ei, agilitykansa on niin ihanan aktiviista, että pohjoiseen reissataan ilman mitään mutinoita. :)


Pääsimme neljättä kertaa Tamskin joukkueeseen. Olli on 6-vuotias, ja siitä on kohta tulossa pappa. Sen pikku siro Aia tyttö on ihan valas (katso kuva: https://paistikkaa.wordpress.com/2015/06/07/paivansa-han-viettaa-mukavasti-loikoillen/) Aika menee hurjaa vauhtia.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

O&O Ruotsin kisoissa

WAO:n reissu aloitettiin Ruotsin kisoilla. Kisat äitien päivänä 10.5.2015 ja järjestettiin Tukholman eteläpuolella luonnonnurmi kentällä. Tuomareina toimivat Yvonne Ahlin ja Marianne Fernström. Luvassa oli kaksi hyppyrataa ja yksi agilityrata. Kisapäivä oli aika pitkä, kun kaikki kokoluokat menivät peräkkäin. Kiirettä ei ollut ja tunnelma oli ihanan rento. Meidät suomalaisetkin otettiin todella hyvin vastaan. Kisamaan oli siis helppo mennä. 

Ruotsissa on hieman eri kisajärjestelyt kuin Suomessa. Ensimmäiseen rataan tutustuttiin perinteisesti koko luokka kerrallaan, mutta seuraaviin ratoihin sai mennä tutustumaan vapaasti, kun toiset vielä kisasivat. Ihan kätevää ja säästettiin tutustumisaikakin. Toinen suurempi eroavaisuus oli, että piti käydä ilmoittautumassa rataan tutustumisen jälkeen aikooko juosta radan. Juoksujärjestystä tarkkailiin taululta (alla kuvassa), johon aina merkattiin, jos oli poissa olijoita ja missä kohtaa oltiin menossa. Siitä oli todella kätevä nähdä, koska oli oma vuoro! Erona oli myös, että kisakirjoja ei automaattisesti annettu vaan pelkästään, jos sait sertin niin, sitten kisakirja annettiin kirjoitettavaksi. Me saatiin meidän nollat kuitenkin helposti kirjattua, kun sitä erikseen pyydettiin. 

Taulu, johon merkitään aina kuka on lähdövuorossa.
Meillä oli Ollin kanssa todella hyvä päivä. Tuloksena kolme voittoa! Kaikkeen en ollut tyytyväinen, mutta nyt kun katson videoita niin on hienoa todeta, että on se vaan etevä poika ja minullakin jalka nousi. Viimeisessä radassa on vielä rentoutta (etemäkin 5,67 m/s!). Ennen starttia mietin, että sekä hyppy- ja agilitysertit on nyt otettu, joten me voidaan vain näyttää mitä osataan. Tuloksella ei ole enää väliä. Tähän tunteeseen pitäisi päästä jokaisella radalla, sillä niinhän se on, että kun ollaan saavutettu jo näin paljon, niin kaikki mitä tulee lisää on vain bonusta. 

Tässä meidän ratasuoritukset, jotka johtivat siis kolmeen voittoon ja näin saimme siis agility ja hyppy SERTIT, joten Ollin Ruotsin valiotittelit meni hakuun.


Ratulokset:


Poseerauskuvaa ottamassa, Olli ei ole helpoin kuvattava :D