maanantai 27. lokakuuta 2014

Celebration

Vaikka ollaan me vähän treenattukin on pysyttävä tärkeimmissä asioissa. :)

Vietin MM-pronssijuhlat. Yllätyin itsekin kuinka paljon agilitykavereita minulla on. Kaikkia ei pystynyt kutsumaan. Koska nyt puhutaan ihmisistä, jotka tykkää urheilla niin pitihän sitä vähän aktiviteettiä järjestää. Olli ei tähän juhlaan päässyt osallistumaan, mutta oli silläkin sentään hauskaa mökillä.

Ohjelmassa oli kuplapallofutis: 
Tästä se lähti
Ensiksi oli pallo
Sitten paljon palloa tavoittelevia kuplapäitä
Sitten sekasortoa (ja missä pallo?!)
Ja vähän kaatuiluakin nähtiin
Loppu hyvin kaikki hyvin. Ja voittajat tunnistaa isoimmasta hymystä ;)
Koska kyseessä oli agilitykansa niin mehän ei vaan pelailtu vaan ohjelmassa oli turnaus, jossa muutama pieni vammakin saatiin. Mutta myös voittajat selvittettiin ja koska en ollut voittajatiimissa niin täytyy ottaa uusiksi joskus toiste! Ja oli muuten aivan mahtava laji. Täytti kyllä odotukset. Pelin finaalikoosteen näkee täältä https://www.youtube.com/watch?v=EHLthU4_dYs&feature=share

Jälkilöylyt kruunasivat illan :)
AWC-kakku
Agility on mukanaa tuonut muutaman uuden ystävän, hirveän määrän kavereita sekä lukemattomia tuttuja. Agility on myös vienyt minun vapaa ajan ja näin muut ystävyyssuhteet ovat valitettavasti jääneet vähemmälle. Mutta kai se on niin kaikissa lajeissa, kun jotain alkaa tekeen tosissaan on joidenkin muiden asioiden väistyttävä. Onneksi tosiystävät tajuaa, että se ei silti tarkoita, etten heistä välittäisi tai haluaisi kuulla miten heillä menee! Heistä muutaman kanssa sainkin sitten jatkaa juhlimista lähes aamuun asti. <3

tiistai 14. lokakuuta 2014

Elämää eteenpäin

Aika on mennyt hirvittävän nopeasti. Mitenkä MM-kisoista voi olla jo kuukausi...? Mutta niinhän se on, että elämä jatkuu. Niin ja Olli myös jatkamassa taas uutta sukupolvea.Velda kävi viime viikolla kylässä ja nyt odotetaan pentusia viikolle 50. Puppies, puppies <3 Pentusuunnitelmista voi lukea Damliersin nettisivuilta ja blogista, jos yhdistelmä vaikka kiinnostaisi ;)

Olli <3 Velda

Olli on pitänyt nyt agitaukonsa. Eilen käytiin ensimmäistä kertaa sitten kuukauteen radalla (lukuun ottamatta IL-kuvauksia). Tehtiin vain vauhtipätkä kellotusta. Intoa oli hurjasti. Tehtiin keinukin siinä sivussa, eipä ole semmoisella vauhdilla sitä estettä hetkeen suorittanut. Tauko on siis tehnyt tehtävänsä. Harmittaa vain kuin tauolla piti tehdä niin kaikkea muuta kuin agilityä, mutta enimmäkseen aika on mennyt vain lepäilyyn.


Egon kanssa on kyllä tullut touhuttua. Se on päässyt pari kertaa tokotreeneihin ja se aloitti myös koiratanssi. Agirintamalla ollaan edetty hitaasti, mutta kehitystä silti näkyy. Hypyillä Egon mielestä vaikeaa on kääntymisten lisäksi vinojen hyppyjen ylitys. Tätä olisi voinut harjoitella jo paljon aikaisemminkin, mutta hyvä että sentään nyt tajusin. Puhun siis  alla olevan kuvan kaltaisesta vinosta suorasta, joka on erinomainen treeni heti perussuoran jälkeen. Sitten kun se menee voi suoran laittaa vielä vinompaan.
Alkeistreeniharjoitus
Juoksukontakteissa ollaan Egon kanssa tässä vaiheessa: (ei ole helppoa...!)
Kisaamisen aloitukseen menee siis vielä aikaa, mutta kisakirja jo saatiin hankittua. Vaikka aika rajatapaus onkin, se sai medin paperit.

Jospa tää blogikin kohta jatkaa perustreenamisjuttuja. Tää on ollut vain vähän ihmeellistä aikaa. Mutta kannattaa tosiaan tehdä töitä ja uskoa unelmiin. Sitä voi vaikka päästä MM-kisoihin tai sitten olla niin kuin Juuso ja toteuttaa unelmaansa lautailemalla Tallinnasta Helsinkiin. Pääasia on, että keksii mistä tykkää ja käyttää sitten aikansa siihen.

Ps. Iltalehdestä löytyi kiva pikku juttu ;)


keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Mitä SEN jälkeen?

Ensinnäkin kiitos kaikille onnitteluista! Niitä on tullut paljon ja niitä on ihana saada. Arjen alkaessa ne ovat elävä muisto siitä kuinka onnekas olekaan. Välillä havahdun muista ajatuksista ja alan vain hymyillä. Se oli oikeesti totta.

Omituista on, että meistä on tullut myös julkkiksia. Voiton jälkeen mediat alkoivat tiedottamaan:

Pääsimme jopa Ylen URHEILUUNkin.
Sitten Aamulehden nettisivuille ja jopa pieni maininta paineittuun lehteenkin.
http://yle.fi/urheilu/suomelle_pronssia_agilityn_mm-kisoista/7470563?fb_action_ids=10152519318498409&fb_action_types=og.recommends
 
Sitten meistä tehtiin juttu ILTALEHTEEN. Nettivideo jo ilmestyi. Myös lehtijuttu on tulossa...
http://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/201409250132537_v6.shtml

 Meitä haastateltiin myös Suur-Tampere lehteen. Anu Kylven kirjoitti mielestäni hyvän jutun. Asiaa enemmän siitä mitä agilityurheilu on, eikä vain "temppuilusta".

Lisäksi meitä on muistettu ihanilla lahjoilla. Ja töissäkin tarjottiin kakkua kunniakseni! Loistavaa arjen piristystä, ettei omien unelmien täyttymys vain pääsisi unohtumaan :)

Kiitos "penturyhmäläiset" (ja Pätysen Jukalle valokuvaamisesta!)
Kiitos Tamskin valkkuryhmä!
Agilityrintamalla tarkoitus oli pitää taukoa, niin Ollin kuin minunkin. Kumpikaan ei onnistunut. Ollin tauon katkaisi Iltalehden kuvaus, mutta toisaalta sitä ei voi laskea treeniksi, joten kohta 3 viikkoa agitonta aikaa on ohi. Minun agilitytaukoni ei ollut tarkoitus ollakaan pitkä, mutta koulutukset ja jo maksetut agilitytunnin, joihin sitten menin Egon kanssa, estivät oikeastaan kokonaan pitämästä taukoa.  Mutta toisaalta ei se haittaa, koska edelleen agility on vaan paras laji.



Pian täytyy alkaa tosissaan pohtimaan mitenkä Ollin kanssa treenaamiseen ja kisaamiseenkin tulee suhtautua sen jälkeen, kun on saanut mitalin MM-kisoissa. Lisäksi kaiken herkuttelun jälkeen on taas alettava luomaan pohjaa itselleni ensikaudelle. Punttien ääreen on siis jälleen palattava. Mutta jos treenaaminen tuottaa tämän tuloksen niin ei ensi joulunakaan haittaa herätä aamulla tekemään cardio-jumppaa.