maanantai 25. elokuuta 2014

Aah, agilitya!

Ollin kanssa agility on yhtä parhautta. Välillä on hetkiä, että iskee stressi, että "eihän me tätäkään osata", mutta kun pääsen yli pikku seikoista voin vain nauttia. En voi enää opettaa tai opetella mitään ennen MM-kisoja. On vaan mentävä tällä osaamisella. Se helpottaa, sille voi hymyllä ja nauraa. Voin katsoa, kun Olli rakastaa agilitya ja yhtäkkiä huomaan, että minulla on ihan sama tunne.

Viikonloppuna oli MM-leiri. Maajoukkue on huippu, niin koirat kuin ihmiset. Sunnuntaina treenattiin MM-kisojen tuomareiden ratoja. Olli tykkää, kun estevälit on pitkät ja saa juosta.


Ego on treenannut aina silloin tällöin. Juoksareita ollaan päästy jonkin verran treenaamaan. Se on jännä juttu. Saa nähdä mitä käy. Egolla meinaan on piiiitkä laukka.

Valkkuryhmälle kehittelin radan, jossa näkyy vähän eurooppalaista teemaa, pitkää ja lyhyttä esteväliä. Siinä voi treenata tehokkaasti takana leikkausta. Testaa saatko tehtyä radalla 8 takana ohjausta (takana leikkaus, pois päin kääntö, vippaus)? Testaa myös itsellsi parhaat ohjaukset ja kellota mikä on nopein. Koiran edessä ohjaten saa juosta, etenkin 11-19 välin.



keskiviikko 20. elokuuta 2014

Pohjoismaiden mestaruuskisat 10.8.2014

Suomalaiset oli arvottu toiseksi eläinlääkärin tarkastukseen. Siellä piti siis olla 7.20. Tarkastuksen jälkeen sai treenata. Me ei treenattu Ollin kanssa, pohja ja esteet oli testattu jo eilen. Ysin aikaan oli vuorossa avajaiset. Semmosta pällistelyä, missä näin ensikertalainen saattoi vähän herkistyäkin.


Kisat alkoi kympiltä. Järjestyksenä minit, medit ja maxit. Kaikille oli aina omat rataprofiilit.

Me mentiin meidän joukkueen ensimmäisenä ja ensimmäisellä radalla olin siis ihan ensimmäinen koirakko. Fiilis oli järkyttävän hyvä. Me oltiin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa! Alussa meille luotiin paineita vähän lisää, kun ei päästykään lähtemään, kun tuomari vihelsi. Onneksi Olli oli kilttiä poikaa.

Rataan kokonaisuudessaan olen tyytyväinen. Tehtiin hyvää työtä. Etenkin suoraan putkeen lähetys ja sieltä kiinniotto oli selvästi meidän juttuja. Päädyssä olleen hyppyhässäkän olisi kannattanut viedä suorilla linjoilla, kun nyt kahdeksikon, koska se oli vähän lyhyempi. Linjat olisivat varmaan olleet nopeampi vaihtoehto. Meidän kohdalla ajanottolaite ei toiminut, tai saatiin joku jäätävän hyvä aika! Mutta se mitätöitiin ja saatiin nolla hyvällä ajalla.

Tassut ristiin ja menoksi
 

 Meidän joukkue oli aivan huippu niin agilityohjaajina, koirina että persoonina <3 ! Päästiin kärkeen!

Seuraavakin agilityrata oli kiva. Rataprofiilit ylipäänsä koko kisassa oli mukavan mentäviä. Tuomarina oli kaikilla radoilla Sandra Deidda. Meille tuli 5, kun rima taas tippui. Muuten rata sujui erittäin mallikkaasti ja tehtiin nopea aika.


Ja meidän joukkue teki huippusuorituksia me VOITETTIIN medien Pohjoismaiden Mestaruus! Hyvä Suomi, hyvä me!


Viimeinen startti ratkaisi sitten vain yksilökisan. Meillä oli 5 alla, aika olisi riittänyt kärkisijaan. Radassa oli yksi kompastuskohta - koska tuuli keinu oli vaihdettu suoraan putkeen ja tämä aiheutti hienoista kiirettä. Arvokisojen tapaan lähdössä aikaa pillin vihellyksen jälkeen on vain 15 s. Kun piti ehtiä 3 esteen taakse piti ottaa vähän rivakampia askelia. Oma lähtöpaikkani ei ollut täydellinen ja jouduin korjaamaan vähän linjaan. Sitten mentiin, en muista paljoakaan. Suoran putken jälkeen sain Ollin hallintaan ja väkisin käskyttämällä sain sen esteen oikealle puolelle. Ei se nätti ollut, mutta oikein tehty rata kuitenkin! Ja nopeinkin vielä. Mutta koska meillä oli se yksi 5, niin tuloksemme oli 5 ja sillä sijoituimme 4. Taneli ja Pantse voittivat upeilla kolmella nolla radalla!

Finaalirata, keinun paikalla oli suora putki
Alla oleva kuvasarja kuvastaa hyvin pelastelutilannetta, jonka kaikki varmaan joskus ovat kokeneet: 
Outi: "Tänne päin, känny nyt!"
Outi: "Tänne nyt!" - Olli: "Ai siis mihin sä haluut, miksi ei mennä tätä?!"
Olli: "Ai tämä este näin päin!" Outi: "Jee, se tajus! ^_^ "!
... Sit jatkuu... Kotiyleisö vielä jännittää taustalla :D
Hyvä me!
Kisat olivat kerrassaan huikea kokemus. Kaikki perusasiat, järjestelyt, esteet yms. oli kunnossa, niin ei tarvinnut kuin vain kisata. Jopa pientä evästä saatiin niin Sagin kuin kisajärjestäjän puolesta. Ja Tiia ja Janne pitivät joukkueestaa erittäin hyvää huolta. Lisäksi minulla oli oma pro-avustaja Maiju mukaan. Ja kotijoukkojakin saapui kisapaikalle InterRail-matkallaan. Ja meidän medi joukkue oli huippu! Niin ja tietenkin Olli, se oli pätevä matkakoira ja se kisasi kaikesta sydämestään! <3

Kisavideot (https://www.youtube.com/watch?v=leacwQLa-40)
Agility Team medium Pohjoismaiden joukkuemestaruus 2014: Outi Harju & kooikerhondje Olli, Ville Liukka & espanjanvesikoira Ronja, Sanni Kariniemi & shelam Goa, Sanna Lehtonen & espanjanvesikoira Dia

tiistai 19. elokuuta 2014

Pohjoismaiden mestaruus -kisat, lauantai


Koohon Olli lähtökuopissa <3
Saavuimme Tanskaan perjantaina. Sagin puolesta järjestelyt toimivat oikein loistavasti. Kiitos siitä Tiialle ja Jannelle! Henri Luomala toimi kisoissa kuvaajana. Mahtavia kuvia tulikin!

Perjantaina kiertelimme vähän Roskildea- pikku kaupunkia, lepäsimme ja söimme.

Videot kisaradoista: sitten kootut selitykset.



Lauantaina oli vuorossa kaksi virallista 3-luokan starttia. Osallistujia ei ollut kovinkaan paljon noin 30/säkäluokka. Kisapaikkana oli jalkapallokenttä missä oli tilaa. Muualla ei oikein viitsinytkään lämpätä, kun jalkakäytävillä oli aika paljon lasia. Pyörätiet olivat kyllä puhtaana... Luonnon nurmi tunti ihan hyvältä, suht tasalaatuiselta. Sekin sateella kyllä tuli liukkaaksi.

Ensimmäin rata oli hyppyrata. Ihan kivan oloinen. Omaa kroppaa vaan en saanut viriteltyä tarpeeksi. Reisistä tuli puisevat. Ja juuri, kun niitä olisi tarvittu niin jäin vain seisomaan, tai siltä se tuntui, kun Olli porhalsi ohi. No radalta tippui rimakin, että vaikka putkeen olisikin mennyt niin ei se nolla olisi kuitenkaan ollut.







Lämmittelyhypyt
Koska luokat olivat pieniä ei tarvinut kovinkaan kauaa odotella taas omaa vuoroa. Sade piti alkaa vasta klo 14 eli meidän vuodon jälkeen. Säätieto ei aina pidä paikkaansa, joten saimme tutustua rataan tihkusateessa. Pohja meni vähän pehmeäksi ja meidän jälkeen menneistä makseista osa jättikin radan välistä. Tällä kertaa sade vain virkisti omaa mieltä. Rata tuntui meidän radalta. Ja hyvinhän meillä menikin. Paitsi Olli oli herkillä ja kun en ohjannut loppuun asti se tuli hypystä ohi. Tästä syystä 5. Oltiin sitten 7./26 koirakosta. Jäi kuitenkin hyvä mieli seuraavan päivän tärkeämpiä kisoja ajatellin.

Illalla meillä on gaalaillanen, johon myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan edustajat oli kutsuttu. 


Medien joukkue
Agility team FINLAND 2014

perjantai 8. elokuuta 2014

Kesää

EO-reissun jälkeen ollaan nautittu enimmäkseen Suomen helteistä. Ollaan me vähän treenattukin, Ollin kanssa lyhyet treenit valkkuryhmässä ja Harrin viikkotreeneissä. Ego on päässyt sitten kumpaankin hieman tuuraamaan. 

Lähinnä meininki on ollut tällaista: 




Ja tällaista:



Sitten valmistauduttiin Pohjoismaiden mestaruuskisoihin lähtöön.



Nyt ollaan Tanskassa ja kisat alkaa huomenna! Ego jatkaa mökkeily.





tiistai 5. elokuuta 2014

Nautitaan agilitystä

EO:sta jäi hyvä mieli. Olli kulki ja sain itse hyvän vireen helposti. Meillä oli kivaa. On mahtavaa vetää aivan täysillä! Kotiin paluun jälkeen olo kyllä todella väsynyt, mutta ei mennyt kuin pari päivää niin tajusin olevan taas innoissani agilitystä ja seuraavista kisoista.


Egon kanssa on tapahtunut kehitystä ja myös takapakkia. Keinu ja kepit esteinä alkavat jo hahmottua. Sen sijaan juoksukontakteissa pitäisi siirtyä takaisin lankkuvaiheeseen ja etsiä oikea juoksurytmi takaisin. Lisäksi meillä on edelleen lelu-ongelma. Lelu on Egon mielestä niin ihana! Videolla (http://youtu.be/JTtn-gbg_1M) on pätkä elokuun treeneistä. Jossain vaiheessa lelun palautus parani, mutta nyt ollaan oikeastaan taas samassa tilanteessa. Ehkä pitäisi tehdä asialle vihdoin jotain, vaikka on se vaan söpö kurvailleessaan lelun kanssa ;) Niin ja Egon kanssa ollaan tehty myös jo pieniä ohjausta vaativia pätkiä. Me ollaan yhdessä niin ihanan hukassa vielä. Täytyy muistaa nämä hetket sitten, kun tapellaan viimeisten sekuntinsadasosien kanssa.

 Kuvat: Tytti Käyhkö

perjantai 1. elokuuta 2014

Muistoissa

OSKU


Coton de tulear
11.8.1996-28.7.2014

 
Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.

  

Osku eli lähes 18 vuotiaaksi. Osku oli perheeni ensimmäinen koira. Osku oli ensimmäinen agilitykoirani. Ensimmäiset agilitykisani olivat vuonna 2000. Samana vuonna noustiin vielä 2-luokkaan. Viimeinen startti oli vuonna 2006 edelleen 2-luokassa. Yhteensä kävimme 27 startissa (kisoja oli paljon harvemmin ja vain yksi tai kaksi starttia/päivä). Näistä radoista vain 4 oli hylkyjä.  

Oskun kanssa treenaamassa
Oskun kanssa harrastettiin välillä vähän muutakin