Ihana huomata, että Ollin kroppa alkaa olla taas kunnossa. Me ollaan kävelty paljon metsässä (oi ihana kevät!) Ja Laioksella käynnit on selvästi auttaneet.
Kisastarttejakin ollaan otettu, mutta yhteistyö hakee. Kai Ollin liikkeetkin on vähän etsineet paikkaansa ja minun pään sisäinen peli on ollut jotenkin toivotonta. Mitä viime starteista on jäänyt mieleen; unohdin radan - Olli jäi haistelemaan..!?! - rima tippui, kun huusin hypyn päällä - rima tippui, kun valssasin eteen - rima tippui jälleen, kun valssasin eteen - kontaktit leviää jne... Mutta jokaisesta ollaan siis opittu jotain. Agility ei ole helppoa! Voitte siis hyvillä mielin todeta, että kyllä, me MM-kisoissa menestyneetkin ohjaajat ja koirat teemme tyhmiä ja selittämättömiä virheitä.
Mutta on meille oikeasti hyviäkin suorituksia mahtunut joukkoon. Viime kisoissa saatiin nolla ja voittokin pitkästä aikaa. Salme Mujunen oli tehnyt huikean kivan radan, jossa sai juosta niin alussa kuin kunnon loppusuorallakin. (Kisavideo täällä ja alla)
Ja koska kisoista opitaan niin kisaratoja on syytä treenata omalla hallilla. Tehtiin alla olevaa rataa. Radan alku 1-4 on Jari Suomalaisen Riman kisoista hieman vaikeutettu mukaelma. Ansahyppy 10 on tuotu lähemmäksi, joten haastetta olikin jo niin paljon, että 3-hypylle saksalainen olikin jo parempi vaihtoehto kuin pakkovalssi. Lisäksi treenattiin meille hieman vaikeampaa irroitusta tai tyrkkäsyä, siis niin, että seisoin jo valmiina 3-hypyn takana.
Radan teemaksi tuli kepeille viennit pitkillä väleillä ja niin että vauhti kasvaa koiralle todella hyvin (treeniä Euroopan kisoja varten...). Ollin kanssa testailtiin 8-kepeille vientiä sekä 7 ylä- että alapuolelta. Yläpuolelta oli hyvä myös treenata 9-putkeen lähetystä poispäin käännöllä. Ylimääräinen hyppy on 5-7 esteiden välissä oli tarkoituksella estämässä linjaa niin, että sitä piti joko vähän leijeröidä tai sitten juosta niin täysillä, että ehtii kiertämään. Olli haki kepit yllättävän hyvin ja ei kertaakaan hypännyt ansaestettä 10.
Esteväli 12-16 oli kopiota Salme Mujusen radasta. Saatiin taas onnistumiset niin, että olin 14 putken kuvasta katsottuna ylä tai ala puolella. Keppien vasentapuolta tultaessa piti olla todella tarkka, että otti koiran kiinni, koska 16-putken väärä pää oli niin herkullisesti syötillä. Olli ainakin lankesi useammankin kerran sinne, kun en ollut tarkkana. Pari videopätkääkin on lopussa meidän menosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti