Olimme Ollin kanssa Niina-Liina Linnan valmennuksessa. Mitä parhautta! Radassa oli paljon tekemistä, mutta ei mitään yli vaikeaa. Kompastelimme sen ensiksi lähes kokonaan läpi. Sitten lähdimme siistimään. Ja kuinka paljon paremmaksi se tulikaan. Ollin kanssa on niin siisti vetää linjat suoriksi ja rytmittää kulmissa kääntymiset.
Pakkasessa tunnin odottelun jälkeen kieltämättä tuntui, ettei harrastuksessa ole taas mitään järkeä. Mutta sitten lähdimme lämmittelemään. Puolen tunnin hölkäilyn jälkeen lämpö oli palannut kroppaa. Treenatessa tuli puolestaan hiki. Onnellinen hymy oli minun ja Ollin kasvoilla treenin jälkeen. Tästä me taas tykättiin :) Ei saa antaa periksi.
 |
| Koska on meidän vuoro?!? |
 |
| Kiitos treeneistä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti