sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

SM-kisat ja pronssia!

Meidän SM-kisojen valmistelut eivät olleet hyvät. Talven aikana ei oltu treenattu kuin murto-osa siitä mitä oli ollut tarkoitus. Ollin kävely on välillä ollut hieman huonompaa ja siksi keväänkään aikana esteillä ollaan oltu maksimissaan 2 kertaa/viikko, usein vain kerran. Nyt Olli vihdoin on saatu kuntoon ja siksi odotukseni kisoja kohtaan oli korkealla. Kisoihin oli aikaa noin 1,5 vk, kun yö meni ulkona ravatessa. Ollilla oli mahatauti, oksennusta ja ripulointia. Kotihoidolla se lähtikin aluksi paranemaa. Kunnes tuli yllättäen takapakkia ja pe-la yö meni jälleen ulkona ravatessa. Aamulla Ollille ei maittanut riisivellikään. Koska en saanut sitä enää juomaan niin oli pakko soittaa eläinlääkärille, että nyt tultaisiin hoitoon. 

Niinpä kisaviikonloppua edeltävänä lauantaina Olli laitettiin tippaan.


Onneksi nesteytys piristi Ollia huimasti ja pystyimme jatkamaan hoitoa. Kenraaliharjoitukset niin kotihallilla kuin perjantainkisatkin jäivät välistä. Myöskään joukkuekisaan emme voineet osallistua.

Mutta yksilökisaan me päästiin! Olli ei ollut kuin muutaman päivän syönyt normiruokaansa ja kanyylin takia tehty trimmaus jalassakin häiritsti, kun se oli päässyt nuolemaan sitä niin, että siinä oli ohut rupikerros. Sitten vielä satoi. Ei se meitä niin haittaa, eikä enää satanut meidän vuoronkaan aikana, mutta pohja oli pehmeä ja lätäköitäkin oli. Hypärillä meitä ennen oli vielä juoksunen narttu. Siinä vaiheessa mietin kyllä, että jos me juostaan kunnollaa, niin me ollaan voittajia.
Ja me oltiin hyviä! Ei Olli niin täysillä mennyt kuin parhammillaan menee, mutta hyvin kuitenkin, ja olin minäkin hyvä. Päästiin finaaliin. Vaikka olin vasta 10. tiesin, että vielä on mahdollisuudet palkinnoille. Medeillä oli nin tasainen kärki ja agility on vaan niin herkkälaji. Me tehtiin parhaamme. Rataprofiili ei ollut omiaan meille, mutta ei se haitannut. Radan jälkeen en muistanut oikeastaan mitään mitä oli tehty. Ei se ollut "flow" rata, mutta ei sillä ollut mitään väliä mitä radalla oli tapahtunut. Myöhemmin katselin mm. keinua, että ei ihme, että Ollilla meni pari sekuntia (tai siis sadasosaa, mutta radalla aika vaan hidastuu..) enemmän, kun tuuli nosti keinun päätä ja se hieman katkaisi rytmiä.

Tässä meidän suoritukset:
Hyppyrata: https://youtu.be/dZhrfEMC_Cw
ja finaalirata: https://www.youtube.com/watch?v=Ulnc4P8-7hw
Kotona olin vasta noin yhden aikaan yöllä. En ikinä uskonut, että olisin pronssi-sijastakin niin onnellinen! En ollut hävinnyt kenellekään vaan me oltiin voitettu. Tämä oli meidän ensimmäinen SM-yksikömitali ja me oltiin tehty todellakin niin hyvää työtä kuin vain näissä olosuhteissa pystyi. Ja voitto vielä meni treenikaverille Kaisalle ja Hikalle, joten saatiin iloita yhdessä.
SM-pronssista ansaitut palkinnot
Voitonjuhlat treeniporukan kanssa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti