Maanantaina palasin Suomeen takanani 2 vk reissu Etelä-Afrikassa. Aivan huippu reissu, nähtiin sekä paikallisia ihmisiä ja elämää että ihan perinteisiä turistinähtävyyksiä. Sää oli pääosin todella kuumaa, mutta välillä tuntui Suomen kesältäkin, vuorilla oli jopa kylmä.
Kaiken aktiviteettien, uusien tuttavuuksien luomisen, eläinten näkemisen, lomailun ja nähtävyyksien keskellä pääsin näkemään agilitya hyvinkin läheltä. Vietin kaksi iltaa Kapkaupungissa valmentaen Etelä-Afrikkalaisia agilityssä! :)
Ensinnäkin heillä oli huikeat treeniolosuhteet! Heillä oli käytössään ennennäkemättömän iso kenttä. Se oli todellisuudessa tarkoitettu poolokentäksi, mutta käytettiin siihen tarkoitukseen enää harvoin. Me käytettiin kentästä vain murto-osa. Olisi ollut niin ihana päästä treenaamaan niin isolle kentälle, jossa reunat eivät todellakaan tulleet vastaan. Niin ja luonnon nurmi oli erinomainen tosin hieman kuiva, koska oli ollut poikkeuksellisen kuivaa. Esteet olivat hyvä kuntoiset etenkin kontaktiesteet olivat priimat. Puutteitakin oli eli esim hajalla olevaa rengasta ei käytetty. Alku illasta sää oli todella kuuma + 30 astetta. Tuuli viilensi hieman. Kapkaupungissa tuuli kuulemma välillä puhaltaa niin kovaa, että kisat pitää perua, koska rimojen tippumisen lisänä vaarana on, että koirat tippuu puomilta. Iltaa kohti hieman viileni ja piti jopa laittaa pitkähihainen päälle. (Tosin käytin pitkähihaista jo aikaiesemminkin, koska aurinko oli niin polttava.) Koirat jaksoivat yllättävän hyvin kuumuudesta huolimatta. Mitään viilennytakkeja ei käytetty eikä koiria uitettu. Ovat selvästi tottuneet, kun keskikesällä on ilmeisesti vielä kuumempi.
Minkälaista agility sitten on Etelä-Afrikassa? Valmennukseeni osallistuneet koirakot olivat parempia, mitä heidän youtube videot ovat osoittaneet. Etenkin koirien taso oli hyvä. Toki muutama koira oli sen verran nuori, että esim. vaikea keppikulma ei ihan onnistunut. Mutta muuten mm. kepeille menot olivat huikeita ja koirat muutenkin todlela itsenäisiä. Treeneissä suorituksia upeista juoksareista todella rikkinäisiin 2o2o:n. Rytmitykset ja tiukat käännökset olivat muutamalta hukassa samaan tapaan kuin suomalaisiltakin. Hauska oli kyllä myös nähdä kuinka ohjaajilla oli sama tyyli ja ohjaukset valittiin yhdenmukaisesti. Samaa on myös Suomessa eri paikkakunnilla nähtävissä, että tämä ei ollut yllätys. Jos kiinnostaa tietää enemmän, niin laittaa kysymyksiä!
Tässä teille vielä muutama matkakuva:
 |
| Auringon nousu farmilla |
 |
| Ajo vasemman puoleisella ajoradalla |
 |
| Valkoinen leijona |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti