Elämää eteenpäin

Aika on mennyt hirvittävän nopeasti. Mitenkä MM-kisoista voi olla jo kuukausi...? Mutta niinhän se on, että elämä jatkuu. Niin ja Olli myös jatkamassa taas uutta sukupolvea.Velda kävi viime viikolla kylässä ja nyt odotetaan pentusia viikolle 50. Puppies, puppies <3 Pentusuunnitelmista voi lukea Damliersin nettisivuilta ja blogista, jos yhdistelmä vaikka kiinnostaisi ;)

Olli <3 Velda

Olli on pitänyt nyt agitaukonsa. Eilen käytiin ensimmäistä kertaa sitten kuukauteen radalla (lukuun ottamatta IL-kuvauksia). Tehtiin vain vauhtipätkä kellotusta. Intoa oli hurjasti. Tehtiin keinukin siinä sivussa, eipä ole semmoisella vauhdilla sitä estettä hetkeen suorittanut. Tauko on siis tehnyt tehtävänsä. Harmittaa vain kuin tauolla piti tehdä niin kaikkea muuta kuin agilityä, mutta enimmäkseen aika on mennyt vain lepäilyyn.

Egon kanssa on kyllä tullut touhuttua. Se on päässyt pari kertaa tokotreeneihin ja se aloitti myös koiratanssi. Agirintamalla ollaan edetty hitaasti, mutta kehitystä silti näkyy. Hypyillä Egon mielestä vaikeaa on kääntymisten lisäksi vinojen hyppyjen ylitys. Tätä olisi voinut harjoitella jo paljon aikaisemminkin, mutta hyvä että sentään nyt tajusin. Puhun siis  alla olevan kuvan kaltaisesta vinosta suorasta, joka on erinomainen treeni heti perussuoran jälkeen. Sitten kun se menee voi suoran laittaa vielä vinompaan.

Alkeistreeniharjoitus

Juoksukontakteissa ollaan Egon kanssa tässä vaiheessa: (ei ole helppoa...!)

Kisaamisen aloitukseen menee siis vielä aikaa, mutta kisakirja jo saatiin hankittua. Vaikka aika rajatapaus onkin, se sai medin paperit.

Jospa tää blogikin kohta jatkaa perustreenamisjuttuja. Tää on ollut vain vähän ihmeellistä aikaa. Mutta kannattaa tosiaan tehdä töitä ja uskoa unelmiin. Sitä voi vaikka päästä MM-kisoihin tai sitten olla niin kuin Juuso ja toteuttaa unelmaansa lautailemalla Tallinnasta Helsinkiin. Pääasia on, että keksii mistä tykkää ja käyttää sitten aikansa siihen.

Ps. Iltalehdestä löytyi kiva pikku juttu ;)